© Henna Riekkoniemi

”Unelmien ja todellisuuden välimatkaa, kutsutaan toiminnaksi”

 

Kysyessäni ihmisiltä, oletko onnellinen, moni sanoo olevansa. Kun jatkan, onko heillä minkäänlaisia unelmia, lähes kaikki vastaavat: ”Haluaisin elää terveenä ja onnellisena”. 

 

Kukaan ei juurikaan määrittele sanaa, onnellinen. Mitä onni oikeastaan on? Kaikille se sana on erilainen ja koostuu eri asioista, johon liittyy muutakin, kuin terveys. Jotkut ajattelevat olevansa onnellisia, suurin piirtein. Heillä on perhe, työt ja katto pään päällä. Onko se kuitenkaan syy, miksi tulit tänne? Saamaan lapsia, työn ja oman kodin. Elämä olisi aika simppeliä, jos kaikilla olisi sama päämäärä. Mielestäni nämä asiat kuuluvat perustarpeisiin, myös henkitasolta katsottuna.

 

Aina sanotaan, että ole kiitollinen siitä mitä sinulla on. Tämä on totta, mutta mitä sekin tarkalleen tarkoittaa? Ai, että minun pitäisi olla kiitollinen siitä mitä minulla on ja en saa pyytää enempää, tai en saa enempää. Onhan monilla asiat huonommin, joten sen vuoksi minun tulisi olla tyytyväinen? Tyytyä omaan elämääni. Se tuntuu mielestäni jotenkin negatiiviselle. Tyytyminen. 

 

Miksi meidän tulisi tyytyä, jos on mahdollisuutta parempaan? Joku voisi kutsua sitä ahneudeksi. Tässä aiheessa, minä en kuitenkaan käsittele materiaa. Käsittelen runsauden tunnetilaa, mikä tulee sisältäsi. Täydellistä rauhan tilaa. Semmoista, missä on saavuttanut kaiken, mitä tavoitteli.

 

Itse en koskaan halua olla pelkästään tyytyväinen tai vain tyytyä, koska silloinhan lakkaisin tavoittelemasta kaikkea sitä, mikä on myös minulle tarkoitettu. Mikä ero on ihmisiin, jotka vain haaveilevat, heihin keillä on selkeä päämäärä. Onko näillä mielestäsi jokin ero? Mielestäni päämäärän asettaneet, saavuttavat unelmansa varmasti, jossain kohtaa elämää. Tämä johtuu pelkästään mielenvoimasta ja siitä, että uskotaan itseensä, tiedostetaan kaiken olevan mahdollista.

 

Jos ihmiset todella ovat onnellisia niin sanoessaan, mitä varten sitten manifestoidaan? Miksi ihmiset sitten manifestoivat, jos mielestään ovat saaneet kaiken mitä haluavat?  Kaikilla on varmasti haaveita, vaikka sanovat toisin. Sielu toimii niin, vanhasta muistista sekä sopimusten vuoksi.

Mielestäni kaikkien tulisi manifestoida, tavoitella tavoittamatonta. Ylittää itsensä ja asettaa päämääriä. Siksi me täällä olemme, maapallon runsaudet on tarkoitettu meille kaikille. Tavoitteet ovat haastavia toteuttaa, koska fyysinen elämä on osittain rajoitettua. Ei olisi oppeja, jos kaikki olisi heti saatavilla.

 

Unelmien ja todellisuuden välimatkaa, kutsutaan toiminnaksi. Unelmien eteen tulisi tehdä töitä, itsensä kanssa. Kaikki mihin mielikuvituksesi riittää ja näet sen selkeänä, on sinulle mahdollista. On vanha sanonta, että ensimmäinen askel on aina se haastavin. Ne askelmat on kuitenkin tarkoitettu meille, ihan jokaiselle <3